MAI KOÑESE FIZIKA



Fizika hanesan termu ida ne'ebe mai husi lian Grego “physis” signifika katak “natureza”.  Fizika hanesan siensia ida ne'ebe estuda konaba lei sira husi fenomenu naturais ne'ebe bele halo examinasaun liu husi observasaun, experimentu, koko apar ho eskema lozika.


Matenek na'in sira ne'ebe koñesidu liu iha istoria Fizika mak hanesan Galileu Galilei, Isaac Newton e Albert Einstein.

Fizika hanesan siensia fundamental ida ne'ebe dezenvolve ho baze iha teoria no experimentu sira. Teori prinsipal sira mak hanesan: Mekanika klasika (deskrisaun ba movimentu husi objetu sira), Mekanika kuantika (determinasaun ba medida husi grandeza), Relatividade (relasaun entre espasu,tempu no gravidade) no mos Eletromaknetismu (estuda ba eletrisidade no maknesiu).

Fizika klasik akumula teoria tidak koñesimentu ne'ebe dezenvolvidu to'o iha fin husi sekulu XIX , no akumula prinsipiu sira husi mekanika klasika, ondulatoriu, termodinamika no eletromaknetismmu.

Fizika modern akumula teoria no konseitu sira hahu husi sekulu XX , no tau atensaun liu ba iha mekanika kuantika, relatividade no exprimentu fizika (investigasi ba iha fenomenu ou akontesimentu fiziku ne'ebe utiliza proses eksperimenu sira).


Fizika fahe ba area sira mak hanesan: Akustika (estuda konaba lian); Eletrisidade (estuda konaba eletriku ou listrik); Mekanika (estuda konaba movimentu ou bok ann); Nuklear (Estuda konaba nukleu no materia nuklear); Optika (Estuda konaba naroman).


Hakerek husi:
Profesor Fizika Clavio António Mendes Belo,L.Ed

Editor:
Sonia Castro de Jesus Paixão Luan

Tidak ada komentar:

Posting Komentar